5. Liikkeiden tulevaisuus?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

5. Liikkeiden tulevaisuus?

Millaiselta herätysliikkeiden tulevaisuus kokonaisuudessaan näyttää edellä kuvattujen kehityslinjojen valossa? Mitä etuja tai haittoja liikkeille on erilaisista yhteisöllisyyden muodoista? Voidaanko sitoutumisen eri tavoista luoda jotain visioita herätysliikkeen tulevaisuudesta?  

Kannatustilastojen valossa siis vahvimmilla näyttäisivät olevan vanhoillislestadiolaisuus ja evankelisuus. Myös alueellisesti ne ovat laajalle levinneitä liikkeitä. Näiden liikkeiden välillä kuitenkin on myös keskinäisiä eroja. Lestadiolaisuudessa on eniten kiinteästi sitoutuneita, mutta jos lasketaan sekä kiinteästi että jossain määrin sitoutuneet, enemmän on evankelisuuden kannattajia. Kun se on laajalle levinnyt ja sillä on nuoria kannattajia, evankelisuudella voidaan kokonaisuudessaan sanoa olevan suuri vaikutus. Luultavasti liikkeen toiminta voi jatkossakin säilyä vahvana, koska sillä on myös nuoria kannattajia. Tosin voidaan kysyä, onko liikkeen saama negatiivinen julkisuus myös kaventanut liikkeen toimintamahdollisuuksia.

Evankelisen liikkeen etuna voidaan pitää sitä, että sillä on sekä kiinteästi sitoutuneita, jossain määrin sitoutuneita että liikkeestä vaikutteita saaneita. Näin ollen liikkeellä on tarttumapintaa monenlaisiin ihmisiin. Lestadiolaisuuden vahvuutena voidaan pitää sitä, että sen kannattajajoukko on liikkeeseen kiinteästi sitoutunut. Tosin herää kysymys, onko tämä yksinomaan vahvuus. Kun liikkeen äärijoukko on kohtuullisen pieni, tarkoittaako se samalla sitä, että liikkeeltä puuttuu kontaktipinta ulkopuolisiin ihmisiin? Herännäisyyden liikkeenmuodostus taas on toisensuuntainen. Sen vahvuutena voi ehkä olla se, että hyvin monet ovat saaneet liikkeestä vaikutuksia ajatteluunsa. Mutta samalla on otettava huomioon, että kiinteästi kuuluvien osuus on varsin vähäinen. Onnistuuko liike siirtämään perinnettään eteenpäin vain näin löyhän kannattajajoukon varassa? Tarvittaisiinko liikkeessä vahvempi tai ainakin laajempi ydinjoukko?

Millaisia vaikutuksia herätysliikkeisiin liittymisellä tai kuulumisella on kaiken kaikkiaan? Yksilöille herätysliike voi tarjota pienryhmiä ja ympäristön, joka antaa uskomiselle puitteet. Esimerkiksi Kati Niemelän seurakunnan työntekijöitä koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että kirkon uskoon vahvasti sitoutuneet työntekijät olivat herätysliikkeisiin sitoutuneita. Herätysliikkeet voivat toimia merkittävinä viiteryhminä yksilöille, olivatpa nämä työntekijöitä tai seurapenkeissä istujia.

Monet kokevat saavansa herätysliikkeistä kaipaamaansa sosiaalista tukea. Yksilöllisyyttä korostavassa maailmassa myös yhteisöille on edelleen kysyntää. Voimaa ja tukea haetaan usein isommasta joukosta. Tällaista kokemusta kuvasivat osuvasti herättäjäjuhlilla haastattelemani körttinuoret. 15-vuotias poika kiteytti asian seuraavasti:
”Kun veisaajia on paljon, ei ajattele, että ei osaa laulaa.  Isoon virteen on helppo yhtyä.”

Tapahtuu
To 3.8.
Klo 13.00
Tunturiseurat Muotka-tuntureiden alueella Tuanganuaivin huipulla. Lisätietoja.
Su 20.8.
Klo 10.00
Herättäjän päivä Laukkalan kirkossa seppä Högman -perinnön merkeissä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi