4. Kesäjuhlat kertomuksena kevyestä sitoutumisesta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

4. Kesäjuhlat kertomuksena kevyestä sitoutumisesta

On olemassa joitakin toimintamuotoja, joissa herätysliikkeiden vaikutus ilmenee selvästi. Yksi tällainen on herätysliikkeiden kesäjuhlat. Ne kokoavat vuosittain yhteen kymmeniä tuhansia suomalaisia. Herätysliikkeiden kesäjuhlien voidaan sanoa sopivan varsin hyvin nykyihmisen mielenmaisemaan, sillä ne antavat mahdollisuuden kevyempään osallistumiseen. Sosiaalisten liikkeiden tutkijat ovat esittäneet, että liikkeisiin kuulumisessa korostuu entistä enemmän yksilöllisyyden tarve, tunne ja kokemus.

Kesäjuhlia voidaankin tarkastella uuden sosiaalisen liikkeen tyypillisenä ilmiasuna. Kesäjuhlat ovat tilanne, joka ei vaadi siihen osallistujilta kiinteää sitoutumista. Se antaa osallistujilleen vapauden olla läsnä anonyymisti. Juhlille osallistuminen ei vielä leimaa osallistujaa hihhuliksi. Kesäjuhlakävijä voi valita niin kesäjuhlapaletista kuin yhden tapahtuman sisältäkin mieleisensä tilaisuudet kuin á la carte -listalta. Suurissa tiloissa tai ulkoilmassa järjestettävät tapahtumat ovat kuin messut, jossa nykyajan nomadit voivat vaeltaa vapautuneesti. Tapahtumiin osallistuminen on kylläkin julkista, mutta osallistujia on niin paljon, että yksittäiseen kävijään ei kiinnitetä erityisesti huomiota. Tällöin myöskään liikkeen tapakoodiston hallintaa ei välttämättä vaadita.

Kesäjuhlissa kiteytyy vastakkaisia elementtejä. Samalla kun ne antavat irrallisuuden ja vapauden tunteen, ne tarjoavat myös mahdollisuuden yhteisyyden ja yhteisöllisyyden kokemiseen, jotka ovat keskeisiä elementtejä ryhmään kuulumisessa. Massakokemus voi antaa yhteenkuuluvuuden tunteen, vaikka muihin osallistujiin ei olisikaan kontaktia. Kesäjuhlia voidaan ilmiönä verrata esimerkiksi nuorten suosimiin Taizé-matkoihin, joissa suomalaiset vaeltavat ulkomaille hetkellistä yhteisöllisyyttä kokemaan.

Yksittäisenä tilanteena hengelliset kesäjuhlat kiteyttävät useita nykyajan liikkeiden tyypillisiä piirteitä. Voidaan jopa sanoa, että niillä on tällä hetkellä sosiaalinen tilaus, kesäjuhlat ovat omiaan ilmentämään kevyttä sitoutumista ja kokemuksellisuutta uskonnonharjoituksen muotona.

Kesäjuhlat antavat myös mahdollisuuden uskonnollisen perinteen siirtämiseen. Tilaisuuksissa puheet, virret, laulut ja muu ohjelma ovat liikkeen tradition mukaisia. Kesäjuhlakävijöiden joukkoon mahtuu myös paljon sellaisia, jotka eivät osallistu ympärivuotiseen herätysliikkeen toimintaan. Tästä huolimatta jonkin tietyn, kenties lapsuudenkodista tutun, herätysliikkeen perintö halutaan välittää seuraavalle sukupolvelle. Ilmiö on sama kuin esimerkiksi iltarukouksen opettamisessa. Vaikka monet suomalaiset eivät mielläkään itseään ”uskovaisiksi”, he vievät lapsensa seurakunnan pyhäkouluun tai kerhoon ja opettavat heille tutun iltarukouksen, jotta traditio välittyisi eteenpäin – omasta uskonnollisesta passiivisuudesta huolimatta.

Kysymys lapsista ja nuorista onkin yksi keskeinen teema, kun mietitään herätysliikkeiden tulevaisuutta. Huotarin mukaan taantuva liike ei ole laajenemiskykyinen eikä kykene siirtämään perinnettä uudelle sukupolvelle. Missä määrin perinnettä sitten voidaan siirtää eteenpäin, jos sitoutuminen on pelkästään satunnaisten tapahtumien varassa? Jotkut herätysliikkeet näyttävät onnistuneen toisia paremmin nuorison tavoittamisessa. Erityisesti on mainittava vanhoillislestadiolaisuuden ja evankelisuuden vaikutus. Alle 25-vuotiaiden joukossa vanhoillislestadiolaisuudella on enemmän vaikutusta kuin millään muulla liikkeellä. Toiseksi eniten tuossa ikäryhmässä on evankelisuuteen sitoutuneita nuoria.

Tapahtuu
La 8.4.
Samoilla oljilla - seuratoiminnan ideointi- ja virkistyspäivä Raudaskylässä. Lisätietoja.
Ma 17.4.
Klo 11.30
Kohti herättäjäjuhlia: reformaatio ja Siionin virret. Kolme puheenvuoroa herännäisyydestä Nilsiän seurakuntakodilla. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi