Siionin virsien kokonaisuudistus

Siionin virsien uudistustoimikunnan (SVUT) sekä teksti- ja sävelmäjaostojen kokoonpanot löytyvät täältä.

Uudistukseen liittyen pyydetään lähettämään palautetta osoitteeseen: sv-palauteh-y.fi tai Herättäjä-Yhdistys, Ratakatu 1a A 3, 00120 Helsinki.

Ensimmäinen vaihe: säilyttäminen, yhdistäminen ja hyllylle laittaminen

Siionin virsien kokonaisuudistustyö aloitetaan nykyisen kokoelman (314 virttä) kriittisellä tarkastelulla. Nykyinen kokoelma on liian laaja seurakäyttöä ajatellen ja yksittäisen veisaajan hallittavaksi – etenkin kun oletetaan, että uusia ja ajankohtaisia virsiä olisi mahdollista sisällyttää myös tämän uudistuksen yhteydessä Siionin virsien kokoelmaan. Uudistustyö aloitetaan nykyisen kokoelman tiivistämisellä.

Vuonna 2006 toteutettu Siionin virsien käyttötutkimus osoitti, että peräti noin neljännes kokoelman virsistä on erittäin harvoin veisattuja. Käyttötutkimuksen tulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siinä ”hännille jääneet” virret tulisi automaattisesti poistaa, vaan kunkin virren asema jatkossa on pohdittava ja perusteltava laajemmin ja suhteutettuna kokonaisuuteen.

Päätoimikunnan nimeämät teksti- ja sävelmäjaostot jättivät syksyllä 2009 ehdotuksen karsittavista virsistä ja muista muutostarpeista Siionin virsien uudistustoimikunnalle (jatkossa SVUT). SVUT käsitteli nämä jaostojen esitykset joulukuussa. SVUT:n nimeämä palauteryhmä sai ehdotuksen karsintavaiheesta palautteenantoa varten ennen joulua ja heitä pyydettiin antamaan palautteensa tammikuun 2010 loppuun mennessä. SVUT korosti, että palautteenantajien mielipiteet ja näkökulmat olivat tässä vaiheessa erittäin tärkeitä. SVUT:n ehdotus sisälsi tuossa vaiheessa myös avoimeksi jätettyjä virsiä, joihin aivan erityisesti toivottiin palautteenantajien evästyksiä ja näkemyksiä.

SVUT kävi läpi palauteryhmän palautteet Lapualla 17.3.2010 ja päätti ne huomioiden Siionin virsistä, jotka yhdistetään tai laitetaan tässä vaiheessa työskentelyä hyllylle odottamaan uudistustyön edistymistä. Päätöksen virsikohtaiset perustelut laadittiin keväällä 2010.

Työskentely jatkuu siten, että jaostot aloittavat varsinaisen muokkaustyön ehdotuksen mukaisesti. Säilytettäviksi ja yhdistettäviksi ehdotettuja virsiä ryhdytään tarkastelemaan kielellisen ja sisällöllisen muokkauksen sekä sävelmän näkökulmasta. Hyllylle laitettuja virsiä ei ryhdytä toistaiseksi muokkaamaan, mutta niitä voidaan prosessin aikana ottaa uudelleen tarkasteltavaksi, mikäli veisaajilta saatu palaute niin vaatii tai se nähdään tarpeelliseksi Siionin virsien kokonaisuuden ja teologian kannalta. Heränneellä kansalla on mahdollisuus perehtyä ja vaikuttaa prosessiin.

Palautetta pyydetään lähettämään sähköpostilla osoitteeseen sv-palaute@h-y.fi tai postin välityksellä osoitteeseen Herättäjä-Yhdistys, Ratakatu 1a A 3, 00120 Helsinki.

SVUT:n päätös hyllylle laitettavista ja uudistettavista Siionin virsistä

Hyllylle laitetaan Siionin virret 22, 23, 25, 28, 31, 32, 33, 41, 44, 51, 60, 61, 62, 64, 78, 93, 95, 111, 119, 125, 128, 130, 132, 141, 149, 158, 163, 164, 165, 198, 214, 234, 262, 264, 267, 270, 271, 273, 285, 296, 299 ja 307 (yht. 42 kpl).

Yhdistettyinä uudistetaan Siionin virret 3+4, 7+8, 9+13+14, 18+260, 19+20, 34+38, 36+37, 39+43, 45+53, 67+134, 68+85, 86+184, 94+101+161, 105+121, 108+116, 123+188, 126+151, 221+227, 222+228, 223+224, 232+235, 248+250, 253+257 ja 259+261.

Itsenäisinä virsinä uudistetaan Siionin virret 1, 2, 5, 6, 10, 11, 12, 15, 16, 17, 21, 24, 26, 27, 29, 30, 35, 40, 42, 46, 47, 48, 49, 50, 52, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 63, 65, 66, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 76, 77, 79, 80, 81, 82, 83, 84, 87, 88, 89, 90, 91, 92, 96, 97, 98, 99, 100, 102, 103, 104, 106, 107, 109, 110, 112, 113, 114, 115, 117, 118, 120, 122, 124, 127, 129, 131, 133, 135, 136, 137, 138, 139, 140, 142, 143, 144, 145, 146, 147, 148, 150, 152, 153, 154, 155, 156, 157, 159, 160, 162, 166, 167, 168, 169, 170, 171, 172, 173, 174, 175, 176, 177, 178, 179, 180, 181, 182, 183, 185, 186, 187, 189, 190, 191, 192, 193, 194, 195, 196, 197, 199, 200, 201, 202, 203, 204, 205, 206, 207, 208, 209, 210, 211, 212, 213, 215, 216, 217, 218, 219, 220, 225, 226, 229, 230, 231, 233, 236, 237, 238, 239, 240, 241, 242, 243, 244, 245, 246, 247, 249, 251, 252, 254, 255, 256, 258, 263, 265, 266, 268, 269, 272, 274, 275, 276, 277, 278, 279, 280, 281, 282, 283, 284, 286, 287, 288, 289, 290, 291, 292, 293, 294, 295, 297, 298, 300, 301, 302, 303, 304, 305, 306, 308, 309, 310, 311, 312, 313 ja 314 (yht. 221 kpl).

Päätöksen mukaisesti Siionin virsien kokonaismääräksi tulisi n. 250 virttä eli uudistustyön yhteydessä kokoelmaa voisi laajentaa edelleen n. 20:lla uudella virrellä ja silti uusi kokoelma pysyisi suunnilleen vanhan peruskokoelman suuruisena.

Yleiset perusteet SVUT:n päätökselle

Seuraavassa esitellään niitä yleisiä periaatteita ja arviointikriteerejä, joiden perusteella nykyisen kokoelman – lisävihko mukaan lukien – virsien kokonaisuutta on tarkasteltu.

1. Virsien sisältöön liittyvä aihepiirin päällekkäisyys ja toisto

a) Poistetaan tai yhdistetään sellaiset virret, jotka ovat vähän veisattuja ja joilla ei ole erityistä itsenäistä sanomaa ja joiden aihepiiristä on paljon käytetympiä variantteja.

b) Tarkastellaan erityisesti tiettyjen runsaasti virsiä kirjoittaneiden runoilijoiden (esimerkiksi Nyberg, Kahl, Odhelius) koko tuotantoa päällekkäisyyksien näkökulmasta ja mahdollisesti yhdistetään poistettavaksi ehdotetun virren säkeistöjä tunnetumpaan, mikäli se on kerronnan kannalta mahdollista.

c) Kärsimyksen ja itsetutkistelun virsiä on kokoelman sisällöllisen tasapainon näkökulmasta tarkasteltuna runsaasti.

2. Virsien kielelliseen ilmaisuun ja sanomaan liittyvät vaikeudet

a) Poistetaan tai yhdistetään sellaiset virret, joiden teksteistä on vaikea muokkaamallakaan löytää selkeää ajatuskulkua tai kerronnallista ”punaista lankaa”. Taustalla on usein edellisten uudistusten yhteydessä tehdyt virsien ”katkomiset” ja jakamiset. Usein nämä virret sisältävät myös päällekkäisyyttä käytetympien ja tunnetumpien virsien kanssa.

b) Uudistetaan tai poistetaan aikasidonnaisia virsiä, joiden ajatus ja kielikuvat avautuvat vaikeasti.

c) Tarkastellaan kriittisesti virsiä, joiden ilmaisu ei saavuta Siionin virsille tyypillistä monikerroksisuutta.

3. Lisävihkon virret

a) Mitkä vuoden 1986 virsikirjan virret on syytä olla myös Siionin virsissä?

b) Seurakäytön näkökulmasta virsi ei tuo kokoelmaan olennaisesti uutta.

4. Virsien teologiseen sisältöön liittyvät painotukset, jotka ovat nykyherännäisyyden uskonkokemuksen ja teologian näkökulmasta vieraita

a) Uudistetaan tai poistetaan virsiä, jotka ovat ylhäältä päin osoittelevia ja uskonnolliseen omahyväisyyteen tai toisten tuomitsemiseen taipuvia.

b) Vältetään Jeesuksen suuhun laitettuja suoria sitaatteja.

c) Tarkastellaan kriittisesti virsiä, jotka sisältävät voimakkaan ”maailman” ja ”uskonyhteisön” jaon korostamalla ulkoisiin muotoihin liittyvää syntikäsitystä.

d) Tarkastellaan kriittisesti virsiä, joiden sanomassa oma syntisyys ylikorostuu.

Virsikohtaiset perustelut hyllylle laittamisesta

22

Ruotsalaisten herrnhutilaisrunoilijoiden runsasta tuotantoa tarkasteltiin kokonaisuutena, koska toistuvat teemat ja ilmaisut synnyttävät tarpeetonta päällekkäisyyttä. Tämän kärsimysvirren kaltaisia on kokoelmassa paljon (perustelu 1 b). Virsi ei erityisesti erotu Johan Holmbergin kokonaistuotannosta, ja se on yksi nykyisen kokoelman vähiten käytettyjä.

23

Ruotsalaisten herrnhutilaisrunoilijoiden runsasta tuotantoa tarkasteltiin kokonaisuutena, koska toistuvat teemat ja ilmaisut synnyttävät päällekkäisyyttä (perustelu 1 b). Virsi ei erityisesti erotu Lars Nybergin kokonaistuotannosta, ja sävelmä on Siionin virsien perinteelle vieras. Virsi on yksi nykyisen kokoelman vähiten käytettyjä.

25

Uudistustyössä karsitaan Jeesuksen suuhun laitettuja sitaatteja (perustelu 4 b). Virsi on myös vähäisessä käytössä. Johan Kahlilta jää kokoelmaan runsaasti tekstejä (perustelu 1 b), ja sävelmä säilyy useassa muussa virressä.

28

Ruotsalaisten herrnhutilaisrunoilijoiden runsasta tuotantoa tarkasteltiin kokonaisuutena, koska toistuvat teemat ja ilmaisut synnyttävät päällekkäisyyttä (perustelu 1 b). Kärsimysvirret ovat määräänsä nähden vähäisessä käytössä (perustelu 1 c). Sävelmä säilyy Siionin virressä 63.

31

Muut samansisältöiset Siionin virret ovat sanoitukseltaan tätä virttä iskevämpiä ja runsaammassa käytössä. Virren sanoittaja Anders Odhelius on ruotsalaisia herrnhutilaisrunoilijoita, joiden tuotantoa on tarkasteltu kokonaisuutena (perustelu 1 b). Odheliuksen vahva kädenjälki ja virren sävelmä säilyvät muualla kokoelmassa.

32

Virsi ei erityisesti erotu Johan Holmbergin kokonaistuotannosta ja Siionin virsien kärsimysvirsistä. Toistuvat teemat ja ilmaisut synnyttävät päällekkäisyyttä (perustelut 1 b ja 1 c). A-sävelmää ehdotetaan poistettavaksi Siionin virsien perinteelle vieraana, ja b-sävelmä säilyy useissa muissa virsissä.

33

Samansisältöisiä virsiä on kokoelmassa paljon. Virrellä ei ole persoonallista, oivaltavaa tai runollisesti itsenäistä sanomaa (perustelu 1 a). Virsi on vähäisessä käytössä. Siionin virsien perinteelle vieras sävelmä on osaltaan vähentänyt virren käyttöä.

41

Uudistustyössä karsitaan Jeesuksen suuhun laitettuja sitaatteja (perustelu 4 b). Vanhahtava ilmaisu morsiusmystiikkaviittauksineen ei käänny luontevasti nykykieleen (perustelu 2 b). Virren sävelmä on yksipuolinen, saman juurisävelmän musiikillisesti mielenkiintoisempia toisintoja on muualla kokoelmassa.

44

Paimen ja lampaat -kuvasto toistuu kokoelmassa usein (perustelu 1 a). Virsi on yksi nykyisen kokoelman vähiten käytettyjä. Sävelmä säilyy muissa virsissä.

51

Ruotsalaisten herrnhutilaisrunoilijoiden runsasta tuotantoa tarkasteltiin kokonaisuutena, koska toistuvat teemat ja ilmaisut synnyttävät päällekkäisyyttä (perustelu 1 b). Kärsimysvirsiä kokoelmassa on paljon (perustelu 1 a). Sävelmä säilyy muissa virsissä.

60

Virsi on ylhäältä päin osoitteleva sekä uskonnolliseen omahyväisyyteen ja toisten tuomitsemiseen taipuva (perustelu 4 a). Uudistustyössä karsitaan Jeesuksen suuhun laitettuja sitaatteja (perustelu 4 b). Virsi on vähäisessä käytössä, ja sävelmä säilyy muissa virsissä.

61

Herättelevässä virressä korostuvat sinä-muotoinen syyttely, tuomitsevuus ja ehdottomuus.  Voimakas maailmakielteisyys, ulkokohtainen syntikäsitys ja ehdoton jako maailman ja uskonyhteisön välillä ovat virren esittämässä muodossa vierasta nykyherännäisyydessä (perustelu 4 a). Virsi on kokoelman vähiten veisattuja. Sävelmä säilyy sekä virsikirjassa että Siionin virsissä.

62

Uudistustyössä karsitaan Jeesuksen suuhun laitettuja sitaatteja (perustelu 4 b). Syyttelevä sinä-muoto sisältää uhkailua ja pelottelua (perustelu 4 d). Johan Holmbergin tuotannossa herätteleviä ajatuksia on myös nöyremmin ilmaistuna. Virsi on yksi nykyisen kokoelman vähiten käytettyjä. Sävelmä säilyy niin Siionin virsissä kuin virsikirjassa.

64

Virren kieli on vanhahtavaa ja kielikuvat vaikeasti aukeavia. Samansisältöisiä virsiä on kokoelmassa paljon (perustelut 1 a ja 2 a). Virsi on vähäisessä käytössä, ja sävelmä säilyy virressä 183.

78

Johan Holmbergin virsiä on tarkasteltu kokonaisuutena päällekkäisyyden karsimiseksi (perustelu 1 b). Siionin virsissä on samansisältöisiä, mutta käytetympiä virsiä. Virttä veisataan vähän, ja sävelmä säilyy muualla kokoelmassa.

93

Virsi ei erityisesti erotu Anders Odheliuksen kokonaistuotannosta (perustelu 1 b), eikä sen runsas kielikuvasto muodosta ehjää kokonaisuutta (perustelu 2 b). Virsi on vähäisessä käytössä, ja sävelmä säilyy muualla kokoelmassa.

95

Virren ajatus säilyy tunnetumman virren 166 mukana (perustelu 1 a). Virsi on vähäisessä käytössä. Sävelmä sekoittuu helposti muiden toisintojen kanssa.

111

Ehtoollisvirren käyttö seuroissa ja kotona on vähäistä (perustelu 3 b). Messussa runsaasti käytetty virsi säilyy virsikirjassa. Tekstijaosto huolehtii ehtoollisen sakramentin ja teologian säilymisestä Siionin virsien kokonaisuudessa ja palauttaa tarvittaessa tämän virren muokattavaksi. Virren sävelmä on seuraliikkeen perinnölle vieras, mutta säilyy virsikirjassa.

119

Virsi ei erityisesti erotu Anders Odheliuksen kokonaistuotannosta (perustelu 1 b). Virsi on vähäisessä käytössä, ja sävelmä säilyy virressä 236.

125

Samansisältöisiä virsiä on kokoelmassa paljon (perustelu 1 a). Sävelmän luonne on ristiriidassa varoittelevien ja pelottelevien sanoja kanssa (perustelu 4 d). Hakkaava rytmi ja lopun septimihyppy tekevät tuntemattomaksi jääneestä Enkeli taivaan -toisinnosta vieraan Siionin virsien perinteelle.

128

Itsetutkistelua on Siionin virsissä runsaasti. Odheliuksen tuotannossa se esiintyy tunnetumpana virsissä 63, 120 ja 133 (perustelut 1 a ja 1 b). Virsi on vähän veisattu, ja sävelmä säilyy muualla Siionin virsissä.

130

Virsi ei nouse erityisenä esiin Johan Kahlin runsaasta tuotannosta, jota on tarkasteltu kokonaisuutena. Virsi on vähäisessä käytössä. Virren sanoma ja sävelmä säilyvät muualla Siionin virsissä (perustelut 1 a ja 1 b).

132

Virren aihe on Siionin virsissä yleinen. Myös tuhlaajapoikakuvasto säilyy, parhaiten virressä 67 (perustelut 1 a ja 4 d). Virttä on veisattu vähän. Suositumpaa savolaista toisintoa (SV 94) muistuttava mikkeliläinen toisinto ei ole juurtunut käyttöön ja se poistetaan.

141

Tämän virren Kristus-keskeisyys ja itsetutkistelu ovat Siionin virsien keskeisiä aineksia, mutta virttä on veisattu harvoin (perustelu 1 a). Virttä voidaan hyödyntää tekijän toista virttä (SV 148) uudistettaessa. Sävelmä säilyy muualla kokoelmassa.

149

Virren sanoma säilyy Lars Nybergin muissa virsissä (perustelut 1 a ja 1 b). Virsi on vähäisessä käytössä. Tekstin ja sävelmän rytmisessä yhteensopivuudessa on puutteita.

158

Ruotsalaisten herrnhutilaisrunoilijoiden runsasta tuotantoa tarkasteltiin kokonaisuutena, koska toistuvat teemat ja ilmaisut synnyttävät päällekkäisyyttä. Tämä virsi ei erityisesti erotu Johan Holmbergin tuotannosta (perustelu 1 a ja 1 b), ja sitä on veisattu vähän.

163

Uudistustyössä karsitaan Jeesuksen suuhun laitettuja sitaatteja (perustelu 4 b). Samansisältöisiä virsiä kokoelmassa on runsaasti (perustelut 1 a ja 1 b). Virsi on vähäisessä käytössä, ja sävelmä säilyy muissa virsissä.

164

Uudistuksen yhteydessä karsitaan kokoelmasta herännäisyydelle vieraita, uskonnollisesti omahyväisiä ja ylhäältäpäin osoittelevia virsiä (perustelut 4 a, 2 b ja 4 c). Wilhelmi Malmivaaran muut virret ovat lohdullisempia. Tämä virsi on vähäisessä käytössä, ja sävelmä säilyy muissa virsissä.

165

Virsi sisältää voimakkaan ”maailman” ja ”uskonyhteisön” jaon korostamalla ulkoisiin muotoihin liittyvää syntikäsitystä (perustelut 4 a ja 4 c). Virsi on jäänyt vähäiselle käytölle. Sävelmä säilyy muissa virsissä.

198

Kodin virreksi mielletyssä virressä koti mainitaan vain ensimmäisessä säkeistössä. Sisältö ei puolla säilyttämistä, sillä vastaavia ajatuksia löytyy Odheliuksen muista virsistä (perustelut 1 a, 1 b ja 2 a). Uudistuksen yhteydessä kokoelmaan haetaan uusia kodin virsiä. Sävelmä on Siionin virsien perinteelle vieras.

214

Virren käyttötarkoitus on epäselvä (perustelu 2 a). Hankala sävelmä ei ole juurtunut käyttöön. Virsi jää kokonaisuudessaan vieraaksi Siionin virsien perinteelle.

234

Iltavirret ovat, tätä lukuun ottamatta, runsaassa käytössä. Virren sisällössä korostuu poikkeuksellisen ankara itsekritiikki. Samansisältöisiä ajatuksia on Johan Kahlin muissa virsissä (perustelut 1 a, 1 b ja 4 d). Sävelmän luonne ei tue alkusäkeistöjen sanomaa. Sävelmä säilyy muissa virsissä.

262

Virsi laittaa sanoja Jumalan suuhun (perustelu 4 b). Virsi tyytyy käskyjen jäsentymättömään luetteloimiseen ilman Siionin virrelle ominaista tekstin monitasoisuutta (perustelu 2 c). Uudistustyössä pyritään löytämään kokoelmaan virsiä, joissa avattaisiin käskyjen sisältöä syvällisemmin. Sävelmä säilyy muissa virsissä.

264

Samansisältöisiä virsiä on kokoelmassa paljon (perustelut 1 a ja 3 b), ja tämä virsi on vähäisessä käytössä.

267

Samasta teemasta on runsaammin käytettyjä virsiä (perustelut 1 a ja 3 b). Sävelmä säilyy muissa virsissä.

270

Virren yksiulotteinen näkökulma ja lähinnä toisiin kohdistuva pettymys poikkeavat Siionin virsien monitasoisesta perinteestä (perustelut 1 b, 2 c ja 3 b). Sävelmä vaatisi säestyksen eikä pelkkä melodia toimi tällaisenaan seuraveisuussa. Nuorten suosima virsi löytyy Nuoren seurakunnan veisukirjasta.

271

Samansisältöisiä virsiä on kokoelmassa paljon. Virren sisällössä korostuu poikkeuksellisen ankara itsekritiikki (perustelut 1 a ja 4 d). Virren sävelmä on vaikeasti opittava.

273

Oman huonouden tunnustaminen on runsaasti käytetty aihe Siionin virsissä (perustelut 1 a ja 4 d). Virsi ei tuo kokoelmaan varsinaisesti mitään uutta.

285

Virsi muistuttaa sanoiltaan ja sävelmältään Siionin virttä 15, joka on jo vakiinnuttanut asemansa kokoelmassa (perustelut 1 a ja 3 b).

296

Aabrahamin tarinan tulkinta nykyaikaan ei avaudu kovin helposti (perustelut 2 a ja 2 b). Myös virren sävelmä on jäänyt vieraaksi.

299

Siionin virsissä on useita käyttöön vakiintuneita ruokavirsiä. Tämä virsi on jäänyt vähän veisatuksi (perustelut 1 a ja 3 b). Osasyynä vähäiselle käytölle on Siionin virsien perinteelle vieras ja erityisesti tahtilajin vaihdoksen takia hankalasti opittava sävelmä.

307

Kielikuvia laivasta, myrskystä ja meren kuohuista on käytetty runsaasti muissa Siionin virsissä (perustelut 1 a ja 3 b). Myös virren sävelmä on osoittautunut hankalasti omaksuttavaksi.

Päivitetty 9.6.2010