Siionin virret 301-310

1. Hyvyyttä Herran aina veisatkaamme,
Herralta ruuan sekä juoman saamme.
Hän meistä huolen joka päivä kantaa,
lahjansa meille armiaasti antaa.

2. Hän luodut kaikki ravinnolla täyttää,
näin laupeuttaan lakkaamatta näyttää.
Hän armoinen on Isä lapsillensa,
Hän täyttää kaikki heidän tarpehensa.

3. Jeesuksen kautta kiitos riemullinen
Sinulle olkoon, Isä taivaallinen.
Suo meille armos täällä eläissämme
ja rauhas kerran täältä lähteissämme.

1. Kun, Herra, maailmamme loit,
sen taiten uurastit
ja viimein lepäsit.
Näin meille työn ja levon toit.

2. Kun pelto leivän lahjoittaa,
se lepoon kynnetään.
Maa kääntää kylkeään,
taas talven jälkeen kasvaa saa.

3. Kun työ on raskas, kiireinen
ja alleen uuvuttaa,
niin luvallasi saa
levätä voimaa keräten.

4. Varjele, etten työtä tee
vain vuoksi kunnian
tai vallan, tavaran;
se katoavaan kahlitsee.

5. Vaan aina sitä muista en:
on syytä kiitokseen,
kun työni, jota teen,
tuo leivän jokapäiväisen.

6. On arjessansa ihmisten
näin onni ahertaa,
kun levätä myös saa.
Niin teemme, Herra, kiittäen.

1. Kiitos rakkaimmista,
kodin turvasta,
elämämme joka vaiheesta.
Kautta murheidenkin
nöyrän kiitoksen,
Isä, anna täyttää sydämen.

2. Kiitos ystävistä,
joilta avun saan.
Auta kiitos ääneen lausumaan.
Anna, Herra, kiittää 
arkityöstämme.
Siunaa joka päivä leipämme.

3. Kiitos, Isä taivaan,
että rukoilla
voimme oman kielen sanoilla.
Kiitos isänmaasta,
vapaudesta,
josta saamme täällä nauttia.

4. Kiitos, Vapahtaja,
seurakunnasta,
kiitos yhteisestä veisuusta.
Anna hiljaisuutta
meihin asumaan,
pyhyytesi tunto päälle maan.

1. Voi murheita maailman häilyväisen,
voi kasvoja ihmisen kauhun.
Voi nälkää, voi voittoja sairauden
ja kuoleman, taistelun pauhun!
Syvyydestä nyt Herraani huudan!

2. Voi luontoa, ihmisen turmelemaa,
voi tehtävää hoitamatonta.
Jo nääntyvät metsät, jo vaikeroi maa,
on jälkemme korjaamatonta.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!

3. Voi valtaa ja mahtia pimeyden:
se vastaani käy kaikkialta.
Myös minussa voitolla voima on sen,
en pääse sen painojen alta.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!

4. Voi ristien saattoa kauhistavaa,
sen mitta on myös minun syyni,
vaan vaiti on taivas ja mykkä on maa,
en lohtua saa hätäilyyni.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!

5. Jo vaimenee huutoni huulilleni,
käyn luoksesi, odotan tässä.
Näin, Herrani, lupasit sanassasi:
Jäät vierelle myös pimeässä.
Syvyydestä nyt Herraani huudan!

1. Rakas Jeesus, sanassasi
olet meille puhunut,
joka päivä armostasi
polun eteen aukaissut.
Lisää meille uskoa,
pidä armopolulla,
anna elää valvovina,
Hengen opastettavina.

2. Herra, arkipäivässämme
kutsut meitä työhösi,
käytät meidän käsiämme,
taitat armoleipääsi.
Anna kirkas ajatus,
puheisiimme viisaus.
Kylvä meihin totuuttasi
rakkaudella, armollasi.

3. Vähimmissä veljissäsi
katsot meihin, odotat.
Näytä meille Hengelläsi
unohdetut, kaipaavat.
Lämpöäsi kaikki me
kylmyyteemme kaipaamme.
Sulattele hehkullasi
sydänjäitä lapsistasi.

1. Pyydän, Jeesus, että peität
jäljet itsekkyytemme.
Hyvin tiedät sinä, Herra,
kuinka usein petämme,
kuinka kuihtuu rakkaus,
meissä voittaa turtumus.

2. Näytä meille lähimmäinen
kärsivien kasvoista,
anna hädän, vainottujen
meitä työhön kutsua,
että valtakuntasi
keskellemme versoisi.

3. Arkaillen me käymme teille
kärsimyksen, tuskan maan.
Joudu, Pyhä Henki, meille
tyyntä mieltä antamaan.
Silloin sydämemme on
nöyrä, mutta peloton.

4. Armon suuren lohdutuksen
salli meihin virrata,
siihen niin kuin suuriin vesiin
ahdistuksen hukkua,
kunnes yön ja kurjuuden
voittaa valo ikuinen.