Körttisanakirja

Kaikille yhteisöille ja alakulttuureille muodostuu ajan kuluessa omia sanojaan, oma kieli. Sitä enemmän, mitä vanhemmasta yhteisöstä on kyse. Yhteisen terminologian käyttö yhdistää, mutta lopulta myös erottaa. Sanastoa ymmärtämätön voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Aikojen kuluessa saattavat tieto sanojen synnystä ja alkuperäinen merkitys hämärtyä omallekin joukolle.

Körttisanakirja on tehty pilke silmäkulmassa, eikä se ole tarkoitettu liian vakavasti otettavaksi. Sanakirjan kokoaminen aloitettiin Lahdessa herättäjäjuhlavalmisteluiden yhteydessä 2007. Sen jälkeen sitä on täydennetty ja yhä täydennetään. Se ei siis ole kiveen kirjoitettu eikä tarjoa ainoaa oikeaa totuutta. Voit lähettää palautteesi sanakirjan lopussa olevalla lomakkeella.

Herättäjäjuhlien tiedotustilaisuudessa kysyttiin, onko körttisanakirjan tavoite a) saada ihmiset ymmärtämään körttiläisiä, b) saada körttiläiset ymmärtämään ihmisiä ja elämää vai c) saada körttiläiset ymmärtämään itseään. Kaipa se on näitä kaikkia.

I PERUSTIEDOT

Aholansaari
Paavo Ruotsalaisen kotipirtti sijaitsi Nilsiän Aholansaaressa, jossa on nykyään herännäishenkinen toimintakeskus. Aholansaaressa järjestetään vuosittain 5-6 Herättäjä-Yhdistyksen rippikoululeiriä. Paljon myös herännäisseminaareja ym.
Jos pitää mainita 2 - 3 herännäisyyteen liittyvää paikkaa, Aholansaari on yksi niistä. Verkossa.
Hengellinen Kuukauslehti
Herättäjä-Yhdistyksen julkaisema lehti. Alkoi ilmestyä vuonna 1888, vuonna 2007 ilmestyy 119. vuosikerta, ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Huom. oikeinkirjoitus: ’Kuukauslehti’.
Sisältää paljon herännäisaktiivien haastatteluja, perinnejuttuja, ystäväkansan kuulumisia, mutta ajoittain myös merkittäviä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Verkossa.

Tenttikahvit Helsingin
ylioppilaskodilla
Kuva: Liisa Kuparinen

Heränneiden ylioppilaskoti
Arkisemmin Körttikoti, Körttis.
Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa toimivia opiskelijatyön keskuksia. Asukkaat ovat erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, joita herännäisyys yhdistää. Verkossa.
Herännyt
= körtti. Heistä ei ole nimiluetteloita, ei edes lukumäärää tiedossa. Herännyt on myös sisällöllinen termi. Kyseessä on synnintuntoon, omaan syntisyyteen ja huonoon kilvoitteluunsa herännyt henkilö. Se, joka ei ole herännyt, heränneessä tilassa, on suruton, maailmallinen. Hän ei ole herännyt edes parannuksenteon huonouteen. Herännyt on siis eri asia, kuin olla uskossa, tai ottanut Jeesuksen omakohtaiseksi vapahtajakseen. Vaikka herännyt tietää oman parantumattomuutensa, hän myös tietää, että apu tulee yksin Jumalalta.
Herännäisyys
= körttiläisyys. Herännäisyys on yksi viidestä evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeestä. Se syntyi Paavo Ruotsalaisen ympärille 1800-luvun alkupuolella.
Heränneille on tunnusomaista omaa uskoa epäilevä ja uskolla ylpeilyä karttava henki, jossa ihmisen omat keinot ja voimat ovat kokonaan riittämättömät ja usko on Jumalan lahja. Kts. Herännyt.
Herännäisyyden vahvimpia alueita ovat Pohjanmaa ja Pohjois-Savo, mutta körtin voi tavata etelämpänäkin. Monet ovat tietämättään körttejä.

Herättäjäjuhlien polvirukous
Kuva: Eija Harju

Herättäjäjuhlat
Herättäjäjuhlat kirjoitetaan lauseen keskellä pienellä alkukirjaimella, eivätkä ne ole "herätysjuhlat". Ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin Ylistarossa vuonna 1893.
Juhlien ohjelma on vakiintunut ja ollut koko ajan lähes sama: perjantaina aloitetaan aattoseuroilla, päätapahtumia ovat lauantaina raamattutunti kello 11 ja päiväseurat kello 13. Päiväseurojen aluksi puhuu Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja. Sunnuntaina on ehtoollisjumalanpalvelus ulkona ja juhlat päättyvät päätösseurojen polvirukoukseen. Iltaohjelmana alkoi 1960–70 –luvuilla lisääntyä kulttuuritarjonta. Verkossa.
Herättäjä-Yhdistys
Herännäisyyden palvelujärjestö, jonka keskustoimisto on Lapualla. Nimi kirjoitetaan yhdysviivalla ja Y isolla.
Liikkeen kokoava toimija, joka elää lahjoitusvaroin, tekee lähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta ja lähialueyhteistyötä mm. Venäjällä.
Liity toki, jäsenmaksu 15e/vuosi.
Körttiläisyys
= Herännäisyys.
* ”Körttiläisyys voisi korvata herännäisyyden tämän liikkeen nimenä.” (Aino Suhola)

Nuoret herättäjäjuhlilla
körttipastilleja myymässä
Kuva: Liisa Kuparinen

Körttipastillit
Alkuperäiset ovat valkoisia, piparmintun makuisia, nykyään on myös muita makuja, kuten salmiakki ja anis. Niissä voi maistaa myös elämän ja synnin makuja. Körttipastillin sanotaan olevan seurapuheen mittainen. Pastilleja voi ostaa Herättäjä-Yhdistyksen toimistosta ja usein myös seuroista. Körttinuoret myyvät niitä herättäjäjuhlilla yhdistyksen nuorisotyön hyväksi.
Körttipuku
Tuli käyttöön Savossa 1820-luvulla. Saarnasi elämänarvoista, sitoutumista ystäviin, rohkeutta erilaisuuteen turhamaisuutta vastaan. Korosti vapautta muodista ja ulkoisesta rikkaudesta ja tummaa väriä. Oli välillä myös jäsenyyden tunnusmerkki. Miehillä puku on vanha sotilaspuvun kaulukseton takki, josta on ”natsat” otettu pois. Puvun takahelmassa kolme halkiota eli ”111”. Naisilla röijy ja hame sekä tumma körttihuivi sinisillä raidoilla. Verkossa.
*Nykyään on mediatapaus, kun tapaa herättäjäjuhlilla körttipuvun.
Körtti
= herännyt
Alun perin pilkaksi tarkoitettu kutsumanimi heränneistä. Körtti tulee miesten takissa olevasta halkiosta, jossa on kolme lyhyttä, pystysuoraa leikkausta, ruotsinkielellä skört. Myös lukua 111 kutsutaan tästä syystä körtiksi.
Nykyään sana on yleisessä käytössä, eikä sitä koeta pilkkanimenä. ”Meissä kaikissa on vähän körttiä.”
Nettisivut
www.h-y.fi ja www.körtti.fi. Herännäiskeskustelua Körttifoorumilla osoitteessa www.h-y.fi/foorumi. Myös eri maantieteellisillä alueilla on omat sivut.
Oppi
Herännäisyydellä ei ole omaa oppia tai teologiaa, on vain Suomen evankelisluterilaisen kirkon oppi: ”Ihminen pelastuu yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Jumala lahjoittaa meille uskon.”
Paikallisosastot
Herättäjä-Yhdistyksen ruohonjuuritason toiminnan ydin. Noin 150 kpl eri puolilla Suomea. Toiminta koostuu pääasiassa seuroista. Järjestävät myös Herättäjän kirkkopyhiä paikallisissa seurakunnissa.

Paavo Ruotsalainen

Ruotsalainen, Paavo 1777 – 1852
Ukko-Paavo, Erämaan profeetaksi kutsuttu häntäkin, nousi herännäisyyden johtohahmoksi. Asui Nilsiän Aholansaaressa. Viimeiset kiusaukset – oopperan päähenkilö. Ukko-Paavon opetuksen ydin oli ajatuksessa, että ihminen ei ole hengellisessä elämässään ottaja vaan saaja. Ihminen voi vain ikävöidä ja odottaa, kunnes Jumala ilmoittaa hänelle itsensä. Ukko-Paavo neuvoi lähestymään Jumalaa "niin pyhänä kuin pahanakin". Verkossa.
Seurapuhe
Seuroissa voi puhua kuka tahansa, ilman titteleitä. Isommissa seuroissa puhujat kuitenkin yleensä sovitaan etukäteen. Sävy on rinnalla kulkijan. Puheet nousevat sanasta ja elämänkokemuksesta.
”Seurapuheessa saa olla enintään yksi ajatus. Se on samalla vähimmäisvaatimus.” (Jaakko Elenius)
Puheiden ja niiden välillä veisattavien virsien tulisi muodostaa jatkumo. Seurapuhe ei ole pitkä, 5 - 10 minuuttia, ”körttipastillin mittainen”.
Seurat
Kodeissa tai muissa tiloissa pidettävä, noin tunnin kestävä tilaisuus, jossa Siionin virsien veisuu ja lyhyet puheet vuorottelevat.
”Virsi potkii puhujaa eteenpäin, puhe toista puhetta.”
Seurojen kesto: Kolme, neljä puhetta, välissä virsi (veisataan yleensä kokonaan) – tunnin verran.
”Sananharjoituksen pituus vie kiinnostuksen lapsilta ja nuorilta.” (Jaakko Haavio)
Siionin virret
Virsi- ja rukouskirja, pohjaa ruotsalaiseen Sions sånger -kokoelmaan vuodelta 1743. Siionin virsien 1. painoksen julkaisi Elias Lagus vuonna 1790, Wilhelmi Malmivaara uudisti 1893 ja Jaakko Haavio 1972. Viimeisimmän täydennetyn laitoksen uudistus on meneillään, Siionin virsien lisävihko julkaistiin 2005.
*Siionin virret – kirjan pieni ja vaatimaton ulkoinen olemus korostaa ihmisen pienuutta. Virsistä löytyy sopiva erilaisiin elämän tilanteisiin ja tuntoihin. Virsiä on lisävihko mukaan laskettuna 314 kpl, joista moni myös virsikirjassa.
Siionin virsiä ei lauleta, vaan veisataan. Kirjoitusasu Siionin isolla virret pienellä, erikseen. Lyhennettynä myös SV. Seuroina siioninvirsiseurat. Verkossa.
Usko
Heränneen kansan usko on enemmän kysymyksiä tekevää kuin varmoja vastauksia jakelevaa uskoa.

II SYVENTÄVÄT OPINNOT

A

Aholansaari Sinfonietta
harjoituksissan herättäjäjuhlilla
Kuva: Eija Kemell

Aholansaari Sinfonietta
Herännäisnuorten perustama kamariorkesteri, joka aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan syksyllä 1997. Noussut maan johtavien nuoriso-orkestereiden joukkoon. Verkossa.
Alatien kristillisyys
”Alatie on sitä, ettei mennä kopistelemaan ylhäältä päin osaavasti ja pakottamalla.” (Ilmari Heinonen)
Evankeliumin näkeminen vähässä. Uskon asioita lähestytään nöyrästi ja synnin tunnossa, vähän kuin takaoven kautta.
Aluesihteeri
Herättäjä-Yhdistyksen matkasaarnaaja, aluetyöntekijä. Kutsutaan myös nimillä Herättäjän mies (Herättäjässä nainenkin voi olla tässä tilanteessa mies), matkaveisaaja (Jaakko Löytty), piirisihteeri, aluehampuusi, -kerjääjä tai -häirikkö. Koordinoi alueen toimintaa, käy seuroissa puhumassa, Herättäjän kirkkopyhissä saarnaamassa, myy Herättäjän tuotteita, pitää yhteyksiä.
Aluetyö
Nimitys Herättäjä-Yhdistyksen toiminnalle eri maantieteellisillä alueilla. Jakautuu seitsemään seutuun, joilla kullakin oma aluesihteeri: Helsinki-Uusimaa, Varsinais-Suomi - Satakunta - Häme, Etelä-Savo - Kymi, Pohjois-Savo - Pohjois-Karjala - Kainuu, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa - Pohjois-Pohjanmaa - Lappi. Herännäisyys ilmenee eri puolilla Suomea hiukan erilaisena, silti seudusta riippumatta körttejä yhdistävät Siionin virret.
Aralla tunnolla
Aralla tunnolla vaeltava tietää, että Jumala on läsnä ja näkee kaiken. Omat tekemiset askarruttavat.
Armo
Pelastumme yksin Jumalan armosta, emme omien tekojemme kautta.
Armon kerjäläinen
Hengellisesti köyhä ja osaamaton vastakohtana hengellisesti rikkaalle ja hyvinvoivalle. Hän odottaa armoa.
*Siinä voi nähdä epäjohdonmukaisuuden: armo on ansaitsematon lahja, mutta samalla sen saamiseen luotetaan. Herännyt tuntee itsensä mitättömäksi ja huonoksi ihmiseksi, mutta Jumala pitää ihmistä arvokkaana.
*Nykyihminen ei helpolla pyydä armoa, ehkei osaa antaakaan. Tai hän luulee, että armosta voi tehdä kauppaa, mihin kerjäämisellä ei tässä viitata.
Armonvilaus
”Tarkoittaa samaa kuin Kristuksen sisällinen tunteminen, tuntuva armo, kointähden koitto, aamunsarastus, Hengen sinetti ja Hengen todistus.” (Jaakko Elenius)
*Niitä hetkiä elämässä, jolloin voi voimakkaimmin tuntea armon, toivon ja elämän ilon todellisuuden.

C

Citykörtit
Vrt. urbaani körttiläisyys.

E

Erämaan profeetta
Johannes Kastaja, Paavo Ruotsalainen…
*Molemmat vaativat ihmistä tekemään parannuksen elämässään. Toimivat syrjässä, asutuskeskusten ulkopuolella, mutta kokosivat kannattajia ympärilleen.
Etsijä
Herännäisseuroissa kehotetaan usein olemaan "etsijän paikalla". Herännyt on kuin verkonpaikkaaja: Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä.

H

Heimotyön talkoissa
Petroskoin kirkon
peruskiven
muurausjuhla 9/2005.

Heimotyö
Herättäjä-Yhdistyksen organisoimaa talkootyötä suomensukuisten kansojen keskuudessa Venäjällä ja Virossa. Keskeisellä sijalla talkoorakentaminen ja humanitäärinen avustustoiminta. Verkossa.
Herraa hyvää kiittäkää
Ystäväkansan spontaani ilon ja kiitoksen ilmaus. Veisataan usein suurten körttitapahtumien päätösvirtenä, etenkin nuorison keskuudessa.
Siionin virsi 279, ja nro 332 virsikirjassa, josta körttiläiset sen veisaavat b-nuotilla niekkujen kanssa.
Heränneen kansan lähetysrahasto
Körtit keräävät lähetyskolehdin tänne ja toimittavat sieltä edelleen Suomen Lähetysseuralle, jonka jäsenjärjestö Herättäjä-Yhdistys on. Yhdistyksellä on 20 nimikkolähettiä ja vaihtuvia nimikkokohteita. Lähetysrahaston tilinro EPOP 515444-25816. Vuosittaiset HY:n nimikkokohteet verkossa.
Herännäisnuorten kuoro
Helsingissä toimiva taidokas opiskelijakuoro. Pikkusisarina opiskelijakuorot Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa.
Herännäisopisto
Yhdeksän kansanopistoa eri puolilla Suomea. Verkossa.
Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro
Perustettu 1975, n. 100 laulajaa. Ohjelmistona Siionin virsien kuorosovitukset.
Herätys
”Uskonnollinen murroskokemus, jossa ihminen tulee tietoiseksi Jumalan todellisuudesta”. (evl.fi)
”Tosiasioihin havahtumista. Ellei kirkko selvästi sano, mitä herääminen merkitsee, unissakävelijät, jotka luulevat olevansa valveilla, kulkevat muualle heräteltäviksi.” (Pekka Leino)
Kun isompi joukko syvemmin kiinnostuu uskon asioista.
Herätysliike
Perinteisiä kirkon sisällä vaikuttavia herätysliikkeitä ovat rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus, jotka syntyivät 1700–1800-lukujen vaihteen tienoilla. Viidenneksi herätysliikkeeksi, ”viidesläisyydeksi” nimitetään 1940–50 –luvuilla Suomeen rantautunutta herätyskristillisyyttä.
* Liikkeissä korostuvat kussakin omat painotuksensa, traditioiden jatkaminen ja yhteen kuuluvuus.
Huumori
”Välähtää keventävänä ja nostavana voimana. Hyviä seuroja voidaan sanoa hupaisiksi. Huumori on evankeliumin sukulainen, ne ajavat yhdessä pois perkelettä, keventävät sydäntä ja syventävät ihmisten keskinäistä ymmärtämystä.” (Jaakko Elenius)
*Körttihuumorista ja anekdooteista saisi oman kirjan.
H-Y
Ks. Herättäjä-Yhdistys
Högman, Jaakko (1750-1806)
Alunperin Hökkä. Jyväskylässä asunut seppä, jonka luota Paavo Ruotsalainen lähti uskonahdistuksessaan apua hakemaan. Seppä Högman lausui Ukko-Paavolle kuuluisat sanat: "Vain yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki. Kristuksen sisällinen tunto." Tapaaminen oli käännekohta Paavo elämässä.

I

Ikävöivä usko
”Jos et osaa rukoilla, ikävöi.”
Sukulaissanoja ovat toivominen, kaipaaminen, odottaminen ja halajaminen.
Isänmaallisuus
Körtit ovat perinteisesti olleet isänmaallisia, muutkin kuin pohjalaiset.

K

Kahden maan kansalaisuus
Herännäisyyden uskonkäsitykseen sisältyy ajatus kristityn kahdesta isänmaasta ja arjen kristillisyydestä. Herännäisyydessä rohkaistaan ihmistä osallistumaan ympäröivään elämään ja olemaan kriittisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista iankaikkisuuden asiaa unohtamatta.
Kamarikeskustelut
Seurojen jälkeistä vapaamuotoista keskustelua voidaan kutsua kamarikeskusteluksi, mutta sillä tarkoitetaan myös kamariin vetäytymistä, yksityistä rippiä ja sielunhoidollista keskustelua.
Varsinaisissa seuroissa ei yleensä ole ihmisten välistä vuoropuhelua, joka viriää usein vasta seurapuheiden jälkeen.
Kilvoitteleminen
”Ihminen pyrkii luopumaan yrittämisestä ja rauhoittumaan jaksaakseen luottaa Jumalan armoon, ei omiin voimiin.”
”Taito pitää maallinen erillään hengellisestä ja laki erillään evankeliumista.” (Jaakko Elenius)
Ikuisen elämän, ei ulkoisen elämän voittojen tavoittelemista.
Kolehti
Seuroissa usein kerätään kolehti eli vapaaehtoinen avustus Herättäjä-Yhdistykselle. Näin tuetaan oman hengellisen kodin pystyssä pysymistä.
Kyselevä mieli
Sukua ”aralle mielelle” ja ”pienellä paikalla olemiselle”.
Kysymys panee liikkeelle, nostaa jaloille, tähtää vuorovaikutukseen.
Jeesus kysyi: ”Kenenkä te sanoitte minun olevan?”
Kärsimys
”Monen vaivan kautta meidän pitää sisälle tuleman Jumalan valtakuntaan.” (Paavo Ruotsalainen)

Talkoissa Aholansaaren
rakennustyömaalla
Kuva: Osmo Kangas

Kökkä
Talkoot, tyypillistä körttiläisyydessä.
Körttifoorumi
www.h-y.fi/foorumi Keskustelua herännäisyyden tiimoilta
Körttihuivi
Musta huivi sinisin raidoin. Tyypillinen körttiasuste, joita näkee mm. herättäjäjuhlilla.
Körttikauppa
www.h-y.fi/kauppa. Myös esim. Herättäjän kirjakauppa Lapualla.
Körttikoti
Ks. Heränneiden ylioppilaskoti
Myös mikä tahansa herännäishenkinen koti.
Körttiopisto
Ks. herännäisopisto.
Körttipaita
2000-luvulla myyntiin tulleet suositut t-paidat, joissa Siionin virsistä poimittuja tekstejä, kuten ”Olen maan päällä muukalainen”, ”Nyt ihmettelen tässä”, ”Odotan noutajaani” ja ”Mua siipeis suojaan kätke”. Osa tämän päivän körttipukua?

L

Lagus, Jonas 1798 – 1857
Malmbergin ohella toinen pohjalaisen herännäisyyden johtohahmo. Herännäispappeja molemmat.
Lapsen oikeus
Vaivatulla ja hylätyksi itsensä tuntevalla ihmisellä on lapsen oikeus asettua kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen eteen. "Sinä et tunne häntä, mutta hän tuntee sinut".
Lohdutus
Jumala on tarkoittanut kaiken armonsa ja rakkautensa juuri murheelliselle ja ahdistetulle ihmiselle. (Jaakko Elenius)

M

Malmberg, Nils Gustaf 1807 – 1858
Laguksen ohella toinen pohjalaisen herännäisyyden johtohahmo 1800-luvulla. Tuomittiin Kalajoen käräjillä 1843 kokoontumiskiellon rikkomisesta.
Malmivaara, Wilhelmi 1854 – 1922
Herännäisjohtaja, N.G. Malmbergin poika. Perusti Hengellisen Kuukauslehden ja uudisti Siionin virret.
Matalalla liikkuva evankeliumi
”Elämän näkemistä vähässä.” (Jussi Kuoppala)
”Luovuttamaton ja pysyvä” asia herännäisyydessä.
Murhehuone
Olla murheellisella mielellä, surra tai pohtia.
Musta
Synnin tunnon ja katumuksen sekä surun ja kuoleman väri. Valkoisen vastakohta. Körttikansa on usein tummaa kansaa, perinteisesti körttipuvussa, nykyisin usein arjen vaatetuksessa – kuin myös mieleltään.

N

Niekku
Körttiveisuuseen liittyvä tapa. Samalla tavulla on useampia säveliä.
Nuori Yty
Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyön oma lehti, jonka nuoret itse toimittavat. Ilmestyy 7 kertaa vuodessa.

O

Olla pienellä paikalla
”Kun joku sanoo joutuneensa pienelle paikalle, yleisesti ymmärretään, että hänellä on ollut vastoinkäymisiä.”
Voidaan käsittää myös hieman toisin: Jumalan suuruuden kokemus tai oman viheliäisyyden tunto pitävät pienellä paikalla.
”tarkoittaa, että puhujan sanat ovat kevyitä verrattuna aiheen vaativuuteen”
"Suhde Jumalaan ja maailmaan. Lahjaksi saadun elämän vaalimista."
*Luonnonilmiön tai jonkin ihmisen omasta tahdosta riippumattoman tapahtuman äärellä ihminen tuntee itsensä pieneksi.
Omavoimaisuus
”Ihmisellä on taipumus hengelliseen ylpeyteen.”
Korostaa ihmisen omaa voimaa ja kykyä. Ei kuulu herännäisyyteen.
Omistava usko
Ihminen kokee uskon varmuuden, Jumalan läsnäolon ja tietää uskoontulonsa päivän. Epätyypillistä körtille.
Ovi
Ovi on auki, tielle päin. Vertausta käytetään myös kansankirkosta.

P

Paavon pirtti
Kuva: Liisa Kuparinen

Paavon pirtti
Aholansaaressa oleva Paavo Ruotsalaisen kotitalo, vanha savupirtti. Nykyisin seurojen pitopaikka, kesäisin kerran päivässä jumalanpalvelus ja veisuut / seurat.
Pelastusvarmuus
Tuntematon käsite herännäisyydessä
Petäjävapriikin akatemia
Ei löydy Opetusministeriön Oppilaistosrekisteristä.
Paavo Ruotsalaisen käyttämä nimitys köyhille oppivuosilleen, jolloin Paavo perheineen joutui ”lainaamaan oravalta”, syömään pettuleipää.
Pirskeet
Kuuluivat nuorten aikuisten elämään pohjalaisessa herännäisyydessä 1960-luvulle asti.
*Nuorten seuroja kevyempiä menoja, joissa ystävien nuoret tutustuivat toisiinsa.
Polvirukous
Herättäjäjuhlat päättyvät sunnuntain päiväseurojen viimeisen puheen jälkeen polvirukoukseen. Seuraväki asettuu siinä yleensä polvilleen penkkien väliin.
Punainen
Kristillisessä liturgiassa punainen on Pyhän hengen ja marttyyrien väri. Herännäisyyden alkuaikoina punaista väriä kavahdettiin, koska se oli hyvin kallis väri, korea väri ja se myös oli Kristuksen pilkan väri. Myöhemmin - 1900-luvun tietyillä vuosikymmenillä - se oli sangen kavahdettu herännäisyydessä myös poliittisista syistä.
*Synnin väri maallisessa symboliikassa.
Päätoimikunta
Hoitaa Herättäjä-Yhdistyksen asioita toimien sen hallituksena. Valitsee toiminnanjohtajan ja muut toimihenkilöt.

R

Aku Räty

Raittius
Juoppouden paheen vastakohta, eriytyi kohtuudesta omaksi käsitteekseen 1800-luvulla.
*Ensimmäiset herännäispapit olivat Paavo Ruotsalaisen tapaan kohtuuden ihanteen kannattajia.
Rakastaa joukkoon
Kulkea ihmisen rinnalla, kuunnella ilman ehtoja.
Ristin koulu
Sana nousee rististä, Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta.
*Hävettää (ristiinnaulitseminen) ihmisten tekona, mutta myös opettaa ja antaa toivon.
Räty, Aku 1897 – 1965
Kiuruvedeltä kotoisin ollut, paljon siteerattu körttisaarnaaja, persoonallinen sanankäyttäjä ja kansanmies.

S

Salattu
Ainoa Jumalan ominaisuus, jonka varmasti tiedämme. "Salattu tie, vain yksinkertaisille se aukeaa, ei itsetietoisille." (SV 101)
Sanan satuttama
Tila, joka on tuoreeltaan havaittavissa erityisesti hyvien seurojen jälkeen. "Nyt siunaa, Herra, puhujat, suo heille sanat sattuvat." (SV 175)

Seurapenkissä Espoossa syksyllä 2007
Kuva: Martti Tala

Seurapenkki
Istuin, jossa seuroissa istutaan. Siinä on hyvä olla, vaikka olo saattaa joskus tuntua myös vaivautuneelta. Symbolisesti sillä kuvataan olotilaa.
Herättäjäjuhlilla seurapenkki muodostuu kolmen pukin päälle asetetusta lankusta.
Suruton, suruttomuus
Henkilö, joka ei sure syntejään. "On usein sydämemme kova ja suruton." (SV 56)
Ihminen voi olla myös ”siivo-suruton”, kun ulkokuori on virheetön, mutta…
*Kevytmielinen, omavoimainen, elää kuin viimeistä päivää.
SV
Ks. Siionin virret
Säätyrajat
Säätyrajat on rikottu. ” Konkurssin tehnyt on samalla penkillä menestyjän kanssa. ’Samoilla oljilla’ ollaan. Ihanne körttiläisyydessä on, että rajoja ihmisten välillä ei ole.” (Heikki Hurskainen)

T

Talviveisuut
Seuroja, sivistystä ja kulttuuria käsittävä usein urbaani, parin päivän körttitapahtuma vuoden alkukuukausina. Vuonna 2007 Espoossa, 2008 Tampereella.
Telppäsniitty
Lapinlahtelainen niitty, jossa tapahtui herätys vuonna 1796. Herännäisyyden varhaishistoriaa.
Toivo
Toivo on olemukseltaan sitkeää ja kestävää: vaikka sitä ei olisikaan, silti toivotaan.
Tunnon päältä
Puhua tai veisata ”tunnon päältä”. Itse kunkin oma historia vaikuttaa siihen, miten koemme kuulemamme ja sen mitä veisaamme tai puhumme. Sanonnalla lienee yhteys synnin tuntoon, pienellä paikalla olemiseen ja kyselevään mieleen.

U

Ukko-Paavon virsi
”Sinuhun turvaan Jumala”, nykyisen virsikirjan nro 382 ja Siionin virsien lisävihkon nro 282, oli yksi Paavo Ruotsalaisen mielivirsistä. Virsikirjassa sen sävel on ”Toisinto Pohjois-Savosta”, sanat ruotsalaisen Haqvin Spegelin.
Joonas Kokkonen käytti melodiaa Viimeisissä kiusauksissa nk. Paavon virressä, joka on oopperan tunnetuimpia osia.
Urbaani körttiläisyys
Periaatteessa samanlaista kuin perinteinen maaseutukörttiläisyys.
”Ylläpitää identiteettiä elävöittämällä vanhoja arvoperinteitä ja yhdistämällä niitä modernisoituihin elämänmuotoihin.” (Jaakko Heinimäki)

V

Vaivattu mieli
Ihmistä vaivaa hänen oma tilansa, omatunto on alkanut puhua.
Vakavin kasvoin, iloisin mielin
Herännäisyyden profiili näyttää yksinkertaiselta, karulta ja vakavaltakin. Kuitenkin huumorilla, itseironialla ja elämänmyönteisyydellä on olennainen osa yhteiselämässä. Ystävien välinen huumori on paitsi keskinäisen luottamuksen mittari myös luottamuksen vahvistaja. Huumorista esimerkkinä on aiemmin pilkkanimityksenä tunnetun körtti-sanan käyttäminen ystävien kesken positiivisessa merkityksessä.
Vastuu
Kristityllä on vastuu yhteiskunnasta ja maailmasta.
*Muun muassa herättäjäjuhlapuheissa otetaan joskus kipakastikin kantaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. On ollut aikoja, jolloin on arvosteltu myös kirkkoa.

Veisuuta herättäjäjuhlilla
Kuva: Asko Karttunen

Veisuu
Yhteinen veisuu on seurojen tukipilari. Se liittää seuraväen yhteen ja samaan rytmiin. Perinteisesti on veisattu ilman säestystä. Joku vain aloittaa virren, joka mielestään sopii äskeiseen puheeseen tai ajankohtaiseen tilanteeseen, ja muut yhtyvät siihen äkättyään virren.
Laulutaidolla ei ole väliä seuraveisuussa, mutta hiljaakin saa olla, jollei veisuu maita. Joskus oudompien virsien kohdalla seuraväki yhdessä hapuilee väärässä nuotissa virren loppuun.
*Veisuu on paljon enemmän kuin ”vain” laulua, se on samalla rukousta ja elämän tilitystä, opetusta ja kasvatusta, suremista ja vähän iloitsemistakin. Murhemieli on päällimmäisenä ja murhehuoneessa (olla murheissaan, surra) oleminen.
Veisuut
Veisuiksi kutsuttiin v. 2001 julkaistua virsikokoelmaa ”Ehdotuksia uusiksi Siionin virsiksi”, joista osa hyväksyttiin Siionin virsien v. 2005 julkaistuun lisävihkoon.
Veisuilla on myös toinen merkitys: Veisuuharjoitukset tai tilaisuus, jossa veisataan Siionin virsiä, ikään kuin seurat ilman puheita.
Viimeiset kiusaukset
Viime vuosina herännäisyys on tullut tunnetuksi Lauri Kokkosen kirjoittamasta näytelmästä, josta Joonas Kokkonen sävelsi oopperan. Ensiesitys oli vuonna 1975. Aikamme tunnetuimpia suomalaisia oopperoita, jota on esitetty runsaasti ulkomailla, mm. New Yorkin Metropolitanissa. Maailman esitetyin 1900-luvulla sävelletty ooppera.
*Joonas Kokkonen sävelsi kuulemma oopperan ajatellen basso Martti Talvelaa. Teoksesta on tullut eräs suomalaisbassojen mielirooleista. Kiusauksia käsitellään oopperassa Paavo Ruotsalaisen elämän ja sisäisen kokemisen kautta.
”Loppukohtaus sulattaa anteeksipyytämiseen ja armon vastaanottamiseen. Yksin, ansioita vailla joudun viimeiselle veräjälle ja saan Paavon tavoin luottaa siihen, että veräjä on avoinna myös minulle.” (Maija Paavilainen)

Y

Yksinkertaisuus
Kokosydäminen antautuminen, teeskentelemättömyys, elämäntapa ja kauneusarvo.
Ystäväkansa
Käy körttiseuroissa ja veisaa Siionin virsiä.
Ystävämielinen
Jumalan ehdoton armo ja Kristuksessa ilmi tullut ihmisrakkaus on lähtökohta myös ihmisten väliselle hyväksymiselle ja rakkaudelle. Syntiset ihmiset ovat Jumalan edessä samanvertaisia ja tasa-arvoisia. Herännäisyydessä lähimmäisen rakkautta ja tasavertaisuutta on kuvattu ilmauksin ystävä, ystävyys ja joukkoon rakastaminen.
Ystävärengas
Toimii alueellisen herännäistoiminnan tukena. Ystävärenkaaseen kuuluva tukee rahallisesti voimavarojensa mukaan aluetyötä ja saa muutaman kerran vuodessa ystäväkirjeen.

III NUORTEN LISÄSANASTO

Nuoret Ahiksessa
Kuva: Liisa Kuparinen

Aamisuu
Uudenmaan körttinuorison järjestämä viikonlopputapahtuma
Ahis
Ks. Aholansaari
Ahis-kuvasivusto
Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyön sivusto, jossa kuvia eri nuorten tapahtumista vuosien varrelta. Voit lähettää myös itse lisää kuvia. www.h-y.fi/nuortenkuvat
Alueyhteyshenkilö
Suomen eri kolkissa toimivat nuoret, jotka järjestävät alueellaan esim. seuroja, tupailtoja tai muita tapahtumia sekä kokoavat Ytyä toimittavan joukon.
Henkkari
Ks. Hengellinen Kuukauslehti
Henuka
Kainuulaisen körttinuorison talvisin järjestämä viikonlopputapahtuma. Myös Henukafest
Herikset
Ks. herättäjäjuhlat. Nuorille oma majoitus, talkooleiri, yöveisuut ja konsertteja.
Herättäjä
Ks. Herättäjä-Yhdistys
Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen nuorten kuoro
Tervetuloa mukaan. Kuoroleirejä muutamia vuosittain, esiintyminen mm. herättäjäjuhlilla. Tiedustella voi kuoronjohtaja Petra Berghäll, petra.berghallh-y.fi.
Hyvis
Hyvämäki-niminen majoitusrakennus Aholansaaressa
Isoskoulutus
Valmentaa toimimaan rippikouluisona Herättäjä-Yhdistyksen rippileireille. Alkaa lokakuussa, päättyy viimeistelyleiriin toukokuussa. Kolme – neljä viikonloppukoulutusta tavallisesti Aholansaaressa ja Wanhassa Karhunmäessä
Jatkis
Viikonlopun jatkorippikoulu menneenä kesänä Herättäjä-Yhdistyksen rippikoulun käyneille. Aholansaaressa syyskuussa.
Juhanantupa
Aholansaaren ajanviettopaikka, jossa alhaalla takkahuone, ylhäällä luokkatila ja keittiö
Kiertoilmasämpylä
Aholansaaressa tarjoiltava herkullinen sämpylä, joka tarjoaa myös elimellisiä haasteita.
Kleofas
Aholansaareen vievä lautta.
Myös Kleofas Hyvämäki, Aholansaaren aikanaan ostanut Varpaisjärven kirkkoherra, joka rakennutti saareen komean pappilan, Hyvämäen.
Kremis
Ilmastonmuutostakin jo nopeuttanut jätteenpolttokrematorio Aholansaaressa.
Körttis
Ks. Heränneiden ylioppilaskoti
Nuorisokokous
Yksi nuorisotyön syksyn päätapahtumista, elokuussa Aholansaaressa. Tavataan vanhoja ystäviä ja tutustutaan uusiin, käsitellään ajankohtaista teemaa ja valitaan alueyhteyshenkilöt.
Nuorisosihteeri
Körttinuorison oma nuorisotyöntekijä. Nykyään kaksin kappalein, aiemmin toisinaan enemmänkin.
Orjalaiva
Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyön ja yhteistyötahojen järjestämä kantaaottava gospel-/ teatteritapahtuma. www.orjalaiva.fi
Pirtti
Ks. Paavon pirtti
Pikkujoulu
Eteläpohjalaisnuorten järjestämä viikonlopputapahtuma Nurmon Lankarissa.

Prole työssä
Kuva: Liisa Kuparinen

Prole
Proletariaatti. Aholansaareen kesällä saapuva nuori talkoolainen. Tavallisesti talkoissa ollaan viikko kerrallaan. Töihin kuuluvat mm. siivous-, piha- ja keittiötyöt.
Proleaitta
Aholansaaren prolen päämaja +temppeli. Juhanantuvan viereisen ladon yläkerrassa oleva hämärä taidetta ja iskulauseita sisältävä loukko.
Raadot
Rippileirillä päivittäiset pakolliset siivoustyöt.
Raamis
Rippileireillä isosten vetämä raamatunluku- ja keskusteluhetki
Rippiriihi
Myös hippihiiri. Aholansaaressa rippikoululeirien luokkatila
Ruskaretki
Lokakuussa Aholansaaressa opiskelijaikäisille järjestettävä talkooviikonloppu (to-su). Hyvä tilanne päästä sisään opiskelijatyöhön, kun nuorisotyöstä aika jättää.
Saari
Ks. Aholansaari
Seminaari
Ks. seuraseminaari
Seuraseminaari
Lokakuussa Wanhassa Karhunmäessä Lapualla. Tavataan vanhoja ystäviä ja tutustutaan uusiin. Myös isoskoulutus alkaa täällä.
Siikkarit
Ks. Siionin virret
Skörde
Ks. körtti
Takkis
Aholansaaren takkahuone
Telttis
Varhaisnuorten telttaleiri Aholansaaressa kesäkuussa. Kokoaa kymmeniä nuoria.

Toivo-lautta
Kuva: Leena Pihlajamäki

Toivo
Aholansaareen vievä lautta. Nimetty kenttäpiispa Toivo Laitisen mukaan.
Tupailta
Herännäisnuorison keskuudessa järjestetty illanvietto. Eri puolilla Suomea eri tavat, mutta usein sisältää teemoitettua keskustelua, pelejä, leikkejä ja veisuuta tai seurat.
Tupari
Ks. tupailta. Uudellamaalla käytetty sana.
Wanha Karhunmäki
Entinen kansanopisto Lapualla. Herättäjä-Yhdistyksen tapahtumien yksi pitopaikka, jossa nuorten tapahtumien lisäksi lastenleiri kesäisin.
Veisaava ilveilijä
Nuorisotyön järjestämä teatteriviikonloppu, jossa osallistujat pääsevät itse tekemään teatteria.
Ylermi
Siilinjärvellä pohjoissavolaisen körttinuorison järjestämä viikonlopputapahtuma
Yty
Ks. Nuori Yty
Äärimmäinen Hörrykkä
Jyväskylässä talvisin keskisuomalaisen körttinuorison järjestämä viikonlopputapahtuma. www.horrykka.urli.net

Kokoajina Markku Jalava, Liisa Kuparinen

Lähteet:

Jaakko Elenius, ”Vakavin kasvoin, iloisin mielin”. Jyväskylä 1997.
Hengellisen Kuukauslehden artikkeleita vuosina 2006 -2007.
Herättäjä-Yhdistyksen julkaisut.
Minna Kettunen, Lauri Jäntti, Ari Kankkunen: Heretkee-lehden 1999 artikkeli Johdatus körttiläisyyteen – lyhyt oppimäärä
Körttifoorumin keskustelut www.h-y.fi/foorumi
Keskustelut körttien kanssa ja havainnot 1990–2000 –lukujen herättäjäjuhlilla.
www.evl.fi

Anna palautetta

Mitä puuttuu? Oletko eri mieltä? Lähetä täydennysehdotus tai muu palaute alla olevalla lomakkeella.