Etelä-Pohjanmaan alueen siioninvirsikuorot

Etelä-Pohjanmaan alueella toimii useita herännäishenkisiä kuoroja ja lauluryhmiä, ja lisäksi alueelta on laulajia mm. Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallisessa kuorossa.

Untamalan kuoro
Untamalan kuro on Suomen vanhin körttikuoro. Laulajia siinä on nykyään noin 25. Puolet kuorolaisista asuu Untamalassa, toinen puoli muualla Ylistarossa ja lähipitäjissä. Kuoro harjoittelee maanantai-iltaisin Untamalan kyläkoululla. Kuoron tulevaisuus on turvattu, sillä harjoituksissa taapertaa ja jokeltelee tulevaisuuden kuorolaisia. Koska valtaosa kuorolaisista on viljelijöitä, pidämme kesäisin ”kesäloman”, mutta tarpeen vaatiessa lähdemme keikalle lyhyelläkin varoitusajalla.

Untamalan kuoron ohjelmisto koostuu pääasiassa vanhan ja nykyisen Siionin virsien ja vuoden 1701 virsikirjan virsistä. Myös Siionin virsien lisävihkon virsiä ja Veisuja on ohjelmistossa mukana.

Kuoro ei saa avustuksia, vaan tulot saadaan kuorolaisten omista taskuista. Kun teimme Ylistaron herättäjäjuhlille (2004) äänitettä, pesämunan keräsimme kuorolaisilta.

Keikkakalenteri joutuu välillä koville ja on kieltäydyttävä kutsuista. Valtaosa esiintymisistä on Untamalan seuroissa ja Ylistaron kirkossa erilaisissa tilaisuuksissa. Kuorolaisten ilo- ja surujuhliin osallistumme lämmöllä, isona kuoroperheenä. Maakunnassa käymme veisaamassa seuroissa ja jumalanpalveluksissa. Kuorossa laulaminen on elämäntapa. Se on rukousta, iloa ja valoa, arkipäivän töistä ja murheista ulospääsemistä. Kuoro on vastapaino arkityölle, hyvä harrastus. Körttiläisten joukossa on helppo olla ja Siionin virret ovat rakkaita sukupolvien takaa. Kuoroperhe elää mukana ilossa ja surussa ja musiikin harrastaminen vie mukanaan.

Untamalan kuoroa on johtanut 80-luvun alusta lähtien maanviljelijä Tapio Hautala. Kuoron tekemään ”Armo riittää” –äänitettä on saatavilla Tapio Hautalalta ja Herättäjä-Yhdistyksestä.

”Kun oma pohja vajoaa, niin armo yhä kannattaa. Sen päällä niin kuin kallion, minulla turvapaikka on.” (SV 113:7)

Johanna Tuurinkoski

Seinäjoen HY-kuoro
Seinäjoen HY-kuoron syntyyn vaikutti Seinäjoella 1972 pidetyt herättäjäjuhlat. Juhlat poikkesivat  aikaisemmista siinä, että perinteiseen seurojen varaan rakentuvaan juhlaohjelmaan kuului myös kuorokonsertti. Untamalan kuoron konsertin innoittamina seinäjokisten mieliä alkoi kaihertaa ajatus körttikuorosta. Syksyllä 1975 maakunnallisten seurojen lähestyessä kutsuttiin koolle toistakymmentä laulutaitoista ja kuorokokemusta omaavaa, Siionin virsien veisaajaksi tiedettyä henkilöä. Kutsuttaessa ajateltiin heidän sijoittumistaan ääniryhmiin. Kokoontunut porukka oli siis jo valmis kuoro.

Säännölliset viikottaiset harjoitukset alkoivat ja kuoro sai lisää laulajia. Ohjelmisto laajeni, mutta Siionin virsissä pysyttiin tiukasti. Yhtenä tavoitteena oli ottaa ohjelmistoon kaikki juuri kuoron perustamisaikoihin uudistettujen Siionin virsien sävelmät. Kuorolle ei koskaan valittu ketään johtajaksi, mutta ajauduin siihen tehtävään 22 vuodeksi.

Talvella 1978 teimme ensimmäisen ulkomaanmatkan. Herättäjä-Yhdistyksen lähettiläinä vierailimme Ruotsiin asettuneiden suomalaisten luona Keski-Ruotsissa. Kymmenkunta vuotta myöhemmin vierailimme yhdessä arkkipiispa John Vikströmin kanssa tervehtimässä Ruotsin inkeriläisiä Boråsissa. Konsertti- ja seuravierasmatkoja kuoro on tehnyt laajasti kotimaassa ja ulkomailla.

Vuonna 1979 teimme äänilevyn, jota varten tilattiin uusi sovituksia Ahti Sonniselta. Sarastaa päivän koitto –levy sisältää mm. kaksi sellolle ja sekakuorolle sovitettua Siionin virttä kuoron laulamien perinteisten kuorosovituksien ohessa.

Seinäjoen HY-kuoro on alusta alkaen saanut olla yksi Seinäjoen seurakunnan kuoroista. Harjoitukset pidetään seurakunnan tiloissa, ja muutkin seurakunnan palvelut, toiminta-avustusta myöten, ovat kuoron käytettävissä. Kuoro on tällä hetkellä elinvoimainen, laulajia on runsas kolmekymmentä. Pääosa laulajista asuu Seinäjoella, mutta myös Nurmosta on hyvä edustus. Myös Lehtimäeltä asti on laulajia mukana.

HY-kuoron työnä ovat edelleen avustamiset Seinäjoen seurakunnan messuissa ja muissa tilaisuuksissa, säännölliset sairaalavierailut, kutsuttuna seuroissa, hautajaisissa ja muissa tilanteissa. Kotiseurakunnassa pyritään pitämään myös konsertti lukukauden mittaan. Vuodesta 1997 lähtien kuoroa on johtanut jurvalaislähtöinen opettaja Pirkko Rankila.

Tapani Koivusalo

Karhunmäen seudun sekakuoro
Karhunmäen seudun sekakuoro perustettiin vuonna 1981 Karhunmäen Kristilliselle Kansanopistolle Lapuan Karhunmäkeen. Kuoroon liittyneistä suurin osa on nuoruudessaan käynyt tuon opiston, ja he ovat jo lapsuudessaan taikka viimeistään opistossa oppineet Siionin virret ja kokeneet ne merkittäviksi myöhemmässä elämässään.  Yhä kuoron kotipaikkana on sama talo, joka tänään on säätiön ylläpitämä toimintakeskus, nimeltään Wanha Karhunmäki.

Alusta lähtien kuoroa on johtanut Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kanttori, dir.cant. Paula Pääkkönen, kotoisin opiston lähinaapurista. Kevätkaudella 2006 hänen johdettavanaan on yli 30 laulajan joukko, joista suurin osa on kotoisin Lapualta ja Ylistarosta sekä muutamia Nurmosta, Seinäjoelta ja Vaasasta. Peräti noin kolmasosa kuorolaisista on miehiä.

Siionin virret ja Wanhan Wirsikirjan virret ovat kuoron ohjelmiston runkona. Muiden hengellisten sävelmien lisäksi viime vuosina ovat tulleet tärkeiksi Veisuut-kokoelman ja nykyään Siionin virsien lisävihon monet virret. Koeveisasimme myös aikanaan kaikki Veisuut ja annoimme niistä palautteen. Kuorolaisille jo mukana olo hyvähenkisessä kuoroyhteisössä antaa voimia matkalle, mutta aivan erityisesti ravintoa, lohdutusta, voimaa ja iloa antavat vanhat tutut ja uudemmat virret. ”Kun oma pohja vajoaa, niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion, minulla turvapaikka on”, taikka ”Kyllä syntinenkin veisata saa, huutaa avuksensa Vapahtajaa”.

Kuoro esiintyy ja avustaa useasti kotipaikassaan Wanhassa Karhunmäessä, mutta myös monessa ympäristön seurakunnassa. Herättäjän päivät maakunnassa ja sen ulkopuolellakin, erilaiset muut tilaisuudet ja käynnit sairaaloissa ja hoitolaitoksissa kuuluvat ohjelmaan. Aikanaan kuoro esiintyi mm. Turun herättäjäjuhlilla. Vuosittaiset matkat ja retket ryydittävät kuorolaisten yhdessäoloa, ja monesti niihin liittyy myös esiintymisiä.

Mieluisa harrastus, joukon hyvä henki ja johtajansa sinnikkyys ovat vieneet hyvään lopputulokseen myös melko vaativia ja suuritöisiä hankkeita. Monivuotisena haaveena oli ollut tallentaa Wanhan Wirsikirjan virsiä, ja se toteutui kuoron v. 2003 julkaisemalla CD-levyllä ”Tääll’ häpiän ja kunnian wälill’ täytyy mun oleskella”. Kuoron osuus Ylistaron herättäjäjuhlien 2004 ohjelmaan oli virsikuvaelma Aku Rädyn elämästä, ”Siionin kylvömies”, jonka käsikirjoituksen teki kirjailija Kirsti Manninen. Kymmenien pitkienkin harjoituskertojen tuloksena syntyi Lapuan Tiistenjoen kyläkirkossa esitettäväksi vaikuttava kuvaelma, joka noteerattiin valtakunnallisestikin. Hyvän ohjaajan opastuksella aikaansaatu kuvaelma esitettiin myöhemmin myös Lapuan tuomiokirkossa ja Nurmon kirkossa.

Virkeällä ja elinvoimaisella kuorolla on yhä suunnitelmia tulevaisuutensa varalle.  Kuorolaiset toivottavat lämpimästi tervetulleiksi myös uudet laulajat, joilla ehkä Siionin virret on jossakin elämän vaiheessa veisattu sydämiin, tai jotka tahtovat niihin tutustua.  Kuorolaisten nöyränä pyyntönä on: ”Meidänkin salli kuljettaa suloista armon sanomaa”.

Heikki Keisala

Lapuan Kristillisen Opiston kuoro

Faktaa kuorosta
Opiston toimintakertomuksessa vuodelta 2000 todetaan: ”Kauan toivottu opiston kuoro aloitti toimintansa 23.3.2000. Kuoron johtajaksi lupautui Arvi Lemponen Lapualta.”

Kuorossa on ollut vuosittain 25 – 30 laulajaa. Monilla kuorolaisista on aikaisempaa kuoro- ja kansanopistokokemusta. Opiston nykyiset opiskelijat voivat liittyä kuoroon.

Kuoro harjoittelee 15 – 20 kertaa vuodessa. Vuosikieroon kuuluvat esiintymiset omalla ja muilla herännäisopistoilla ja opiston kirkkohetkissä eri puolilla maakuntaa. Kuoron ohjelmiston runkona ovat Siionin virret.

Kuoron johtaja Arvi Lemponen on laulanut kuoroissa lähes 60 vuotta. Oppinsa hän tunnustaa saaneensa Sibelius-Akatemiassa kuoromaestro Harald Andersenilta. Arvi on käynyt Karhunmäen kr kansanopiston. Valmistuttuaan kanttori-urkuriksi hän toimi Raudaskylän kr opiston musiikinopettajana ja kanttori-urkurina seurakunnissa. Hän jäi eläkkeelle Lapuan tuomiokirkkoseurakunnasta.

Kuoron puheenjohtajana on basso Mauri Aila ja sihteerinä Pentti Lemettinen.

Talvella 2007 valmistuvaan äänitteeseen kuoro tallentaa mm. Siionin virsi – kantaatin.

Kuoron toiminnan kohokohtia ovat vierailut ja esiintymiset
– Olen nuoresta alkaen laulanut jossakin kuorossa ja pitkään kirkkokuorossa, kertoo altto Maija Hietala. Opiston kuoron perusohjelmisto, uudet ja vanhat Siionin virret ovat minulle läheisiä. Ne ovat rukousta ja kiitosta. Niitähän voi laulaa pitkin päivää. Yksi kuoromme kohokohtia oli, kun harjoittelimme opiston 90-vuotisjuhlaan sävellettyä Siionin virsi – kantaattia. Tykkään sellaasesta, kun ohjelmistossa on vaatia teoksia.

– Siionin virsi – kantaatti herätti kiinnostusta ja innosti lähtemään mukaan kuoroon, arvioi tenori Mauno Ervasti. Opiston kuoroon oli helppo tulla, kun siinä lauloi ennestään tuttuja laulajia. Meillä on napakka ja hyvä kuoronjohtaja. Arvioihin yhtyy basso Ossi Kallio. On kannustavaa laulaa hyvän ja osaavan kuoronjohtajan johdolla. Se tarjoaa kehittymisen mahdollisuuksia. Minulle kuorotoiminnan kohokohtia ovat vierailut ja esiintymiset. Ne asettavat kuorolle tavoitteita.

Pentti Lemettinen