Historiaa

Ensimmäiset herättäjäjuhlat järjestettiin Ylistarossa, Juho Malkamäen talossa vuonna 1893.

Ne muodostuivat vuotta aiemmin perustetun kustannusosakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen ympärille.

Ensimmäisiä juhlia Wilhelmi Malmivaara kuvaa näin: ”Heinäkuun 6. päivä koitti kirkkaana ja ihanana. Täydessä kukoistuksessaan oleva luontokin kehoitti katovuosien nöyryyttämää kansaa parempain aikain toivossa kiittämään Herra. Päivän kuluessa kokoontui ääretön kansasto ainakin 28 seurakunnasta täyttäen suuren, lehtipuilla koristellun pihamaan. Juhlavierasten joukossa nähtiin 8 pappia, muutamia ylioppilaita ja säätyhenkilöitä läheltä ja kaukaa.” Pappien lukumäärän ilmaiseminen oli yksi merkki papiston palaamisesta tauon jälkeen herännäisyyden pariin.

Wilhelmi Malmivaara kirjoitti vuonna 1913: ”Herättäjän vuosikokoukset, joita on pidetty säännöllisesti heinäkuun alussa kesän ihanimpaan aikaan, ovat muodostuneet suurenmoisiksi heränneiden yhtymätilaisuuksiksi, joiden kautta suuren yleisön huomio tähän liikkeeseen on kiintynyt.”

Kesäjuhlat kasvoivat nopeasti ja jo vuosisadan lopulla, 1898 laskettiin juhlaväkeä olleen noin kymmenen tuhatta. Vuosina 1941 ja 1944 juhlia ei sodan vuoksi järjestetty.

Alun perin juhlat järjestettiin viikolla, ja ne olivat yksipäiväiset. Tämä lie ollut välttämätöntä, että viikonloppuisin virkatoimiinsa sidotut papit olisivat voineet juhlille osallistua. Juhlaväki kuitenkin kokoontui jo edellisenä päivänä, ja silloin pidetyistä aattoseuroista muodostui oleellinen osa juhlaohjelmaa, samoin lähtöpäivän päätösseuroista. Juhlajumalanpalvelus pidettiin kirkossa, vaikka osallistujien joukosta vain murto-osa mahtui sisälle.

Vasta 1960-luvulla juhlat siirrettiin viikonloppuun.

1970-luvulla alkoi oheisohjelman määrä juhlilla lisääntyä. Oheisohjelma on kuitenkin pyritty järjestämään lähinnä ilta-aikaan, ettei se kilpailisi juhlakentällä tapahtuvan varsinaisen ohjelman kanssa.