6. Puku aiheutti pilkkaamista

Koska heränneisiin kuuluvat pitivät erityistä körttipukua, jonka mukaan heränneitä nimitettiin myös körttiläisiksi. Körttiläinen- nimitys oli alkuaan pilkkanimi. On arveltu, että tuo tunnusomainen miesten takissa oleva halkio, kolme lyhyttä, pystysuoraa leikkausta, on syy tuohon heränneitten pilkaksi tarkoitettuun körtti-nimeen. Tarkoittihan leikattu ruotsinkielellä skörd, ellei nimi sitten tullut keyrittyläisistä, ensimmäisistä heränneistä. Sillä ensimmäiset körttipuvut on havaittu Kustaa Vilkunan mukaan vanhan Iisalmen pitäjän Savojärvellä, joka on nykyistä Lapinlahtea, sekä Rautavaaralla, joka Keyretynjärven ympäristössä oli heränneitten pääpaikkoja.

Körttipukua on paljon kevytmielisesti pilkattu. Joskus körtteihin pukeutunutta ivattiin huutamalla ”sataykstoista,” 111, tai ”pirun kynsistä karannut”. Kun asusta oli tullut heränneitten tunnusmerkki, kerrotaan esimerkiksi hevoshuijareiden vetäneen markkinoilla körtit päälleen saadakseen paremmat kaupat. Körttiasu herätti luottamusta. Tartuttiin myös herkästi körttipukuisten ihmisten inhimillisiin vikoihin. Se olikin helppoa, koska heidät oli niin helppo huomata pukunsa vuoksi joukosta. Älymystön mielestä ulkonainen pukeutuminen, joka vahvisti säätytietoisuutta, oli itsetehostusta. Omalaatuinen vetäytyminen pois ”maailman huvituksista” tulkittiin eristäytymisen haluksi ja erikoisuuden tavoitteluksi.

Yhä edelleen huomaa sen, että vanhempi väestö karttaa körttiläis-nimitystä. He puhuvat mieluiten oikealla nimellä: heränneet, herännäisyys.